Pannukakkusunnuntai(t)

Huhhei, että oli taas sarjassamme kemut lauantai-iltana. Sainpahan ihmetytettyä ihmisiä, kun tanssin partyroomissa ihan kaistapäänä vaikka selvinpäin olinkin liikkeellä. Oon pistäny monia asioita merkille nyt muutamat bileet nähtyäni. Liian pienethän täällä on piirit ja kaikki tarkkailee toisten tekemisiä enemmän kuin omiaan ja koska ollaan hulluna päissään bileissä, niin voi aina omia tekemisiä selitellä sillä ettei muista tai "olin liian kännissä" Mulla ei oo kyllä mitään selittämistä kenellekään, koska väitän nykyään osaavani käyttää alkoholia harkitusti tai ainakin pystyn seisomaan sanomisieni tai tekemisteni takana. (Siellä Sonja nauraa, että yeah right :D) 

On kyllä hulvattoman hauskaa nähdä ihmiset niin erilaisissa elementeissä. Ensin töissä ollaan melko hiljasia ja naama yleensä peruslukemilla ja kun koittaa ilta ja bailaaminen, niin kummasti sosiaalistutaan ja ollaankin yhtäkkiä aivan out of control! 

Okei ja sitten päästään siihen osioon, jossa spekuloidaan, että kuka tykkää kenestäkin... Itsehän oon varmaan kaikkien silmissä melkein naimisissa mun Big Brotherin kanssa ja en todellakaan nyt sitten saa katella ketään muuta sillä silmällä. Kyllä vähän itekin luulen, että Pavel tykkää musta äly paljon, koska sain häneltä eilen kaulakorun ja se jaksaa koko ajan varotella mua, että oothan varovainen niitten tyhmien nuorten konien kanssa.

Silti vähän ehkä tökkii jo semmonen "hihihiii se iski mulle silmää ja se varmaan on ihan in lööv muhun" touhu. Semmosta kuulee aika paljon ja syvien huokausten kera vaan nyökyttelen, että joo näin sen täytyy olla. Ilkeäkö? 

Hyvää kesäkuun viimeistä päivää kaikille ja huomenna alkaa herkuton heinäkuu! 

Who's with me?

Retkellä

Kotona sitä aina selailee lentoja johonkin Euroopan kaupunkiin, mutta täällä sitä vaan hypätään autoon ja ajetaan reilut 100km Hampuriin. Istun tällä hetkellä MagIcin mersussa Saskian, Finan ja ite Magicin kans. Autobaanalla on kyllä leppoisaa ajella. Keskinopeus on sellainen 150km/h vaikka vettä sataa kaatamalla. 

Mutta voi KURVA! Kaikki muut on saanu palkan tilille paitsi minä yllättäen. Se on silti ehkä hyvä asia, koska muuten palkkarahat olis saattanut hujahtaa Loesdaulle aika vikkelään. 

Oli leppoisa lauantaipäivä töissä paitsi että tipahin taas ja leuat on sen takia aivan jumissa. 

Oon nyt tipahellu semmosta krt/vko tahtia, niin saa nähä kuin mustelmilla oon kotiin palatessa.

Se tammuli, jolta tipuin, on maailman säälittävin rääpäle ja tänään se jo meni tosi nätisti verraten siihen, että neljä päivää oon sen tuntenut ja tänään se ei ravannut kertaakaan taaksepäin. 

Yhtäkkiä se vaan kompastu ja sekos siihen paikkaan.

Ja mahtavuutta, kun mun kahdella jalalla kulkeva kimo käytti tänään koko ratsastuksen ajan kaikkia neljää jalkaa! Edistystä edes jollain tavalla. 

Haha. Sanoin tänään ääneen töissä, etten tännään ota ollenkaan alkomahoolia vaikka onkin bileet illalla ja vapaata huomenna. Kukaan ei uskonu! Nämä ei siis sittenkään tunne mua täällä vielä ollenkaan.

Aion kyllä bilettää ja näyttää miten kivaa voi olla selvinpäinki.

Anteeksi lukijat, kun kiritukset tulee viiveellä ja useampi kerralla.

Perrrrrjantai

Näin se taas viikko vierähti ja on viikonloppu. Sehän ei toki tarkoita, etteikö lauantaina olis töitä, mutta kuitenkin. Ja tänään se suuri päivä koitti! Palkkapäivä! Huomenna suuntana Hampuri ja Loesdaun valtava hevostarvikeliike. En toki sekoa tai mitään, mutta ylläripylläri tarvin yhet ratsastushousut lisää.

Oli melkoinen urakka viikko, kun saatiin kaks tyyppiä ähtemään iäksi pois ja sitten on vielä neljä ihmistä lomillaan. Tai no mitä mää valitan, kun mun tehtävä nyt suurimmaksi osaksi on ratsastaa.

Tänään ratsastin 11, eli laiskottelin ja ihan tahallaan annoin huipputammojen olla. Eilinen 14 hrvosta oli mun parhaimpia päiviä. Groomi on nopea ja yks nopeuttava tekijä, kun osan tammoista voi ratsastaa jo ilman juoksutusta. Mulla on kyllä kahta pölijää lukuunottamatta mahtavat hevoset tällä hetkellä!

Niin ja viime yönä, kun porukka rymys kotiin jostain riennoista ja kävin melkein hereillä, niin mun yöpöytä kävi mun kimppuun ja nyt on silmäkulma mustana. Täällä on vaarallista! 

Terveisiä sateisesta +15 asteen Neustadt-Glewestä.. Ahh mitä autuutta! Nyt on ratsastuskelit kohdillaan. 

Mikä maksaa

Oon tässä taas pari päivää ihmetelly kuinka hyvin viihdyn täällä. Ulkona kaikki on niin kaunista ja rakastan mun työtä ja työkamuja päivä päivältä enemmän. Saa nähä millon tällanen tunne loppuu vai kestääkö koko 6kk. 

Tänään töissä vaan hymyilin ja jammailin. Se tarttuu kivasti muihinkin. Ja tää viikko onki ollu hiljasempaa sinänsä, kun töistä on ihmisiä lomilla. Enemmän töitähän se on meille, mutta silti lepposaa. 

Magic tuli tänään takas töihin, ja sehän meinaa mun pyörän menetystä! 

Töiden jälkeen kävin Magicin kanssa Ludwigslustissa shoppaileen uus rengas pyörään ja koska se ei antanu mun maksaa sitä, niin ostin meille leivokset. Aivan mahtavat mansikkamättökermaleivokset ja kahvit on ihan sallittuja pitkien työpäivien jälkeen. 

Sehän alkaa oleen ensimmäinen kk tätä elämää takana, mutta arvatkaa mikä on vielä edessä..? Palkkapäivä! Sain tänään saksalaisen pankkikortin. Ei sen puoleen, että olis rahan tarvetta, koska ei täällä mee samalla tavalla rahaa kun Suomessa. Välillä vaan mietin, että mikä siellä Suomessa maksaa niin paljon? Juustoakin täällä voi ostaa köyhä ihminen, alkoholista puhumattakaan. Eikä oo typeriä makeisveroja! Ainoa asia mikä sitten "tuntuu" kalliilta on hedelmät. Mutta ne on semmosta melkein Suomihintasta tavaraa ja ostan niitä kyllä ihan simona.

Eilen juttelin useammanki kaverin kans puhelimessa ja toki kaikkia on ikävä, mutta en vaihtais tätä pois mistään hinnasta! Ja mikä hienointa, että siellä ollaan iloisia mun puolesta, kun saan kokea tällasen elämyksen.

Pojat on poikii

Mahtavaa joskus olla vähän parempi, tehokkaampi ja oma-alotteusempi kuin jotku toiset.

Hahaa! Sain siis nyt 4-v oreja 3kpl. Meitä (minua ja Saskiaa) on vähän huvittanut, kun pari tyyppiä on nyt ratsastanu pelkästään oreja ja se on hirrrrrrrveen vaikeaa ja haastavaa. Tammat on helppoja ja osaavia heidän mielestään. Joten heitä pitää väistää ja varoa hallissa.

Lauantaina ensimmäistä kertaa menin siis mun uusilla pojilla. Kamalaahan se välillä meinaa olla, kun ratsastat ja hevonen ei vielä osaa mitään. Silti vaadin jokaista omaa kaakkia menemään päätyihin ja kulmiin kunnolla. Voi kuinka onkaan ikävä kannuksia aika ajoin.. Mutta molemmat Sandro pojat oli kivan  pyöreitä ja ihanan leveitä verrattuna joihinki mun Stakkato tyttöihin, jotka on niin kaposia ja honkkeleita.

Ja se tunne, kun ratsastin ekaa poikaa ja toinen pomo kävelee halliin tarkistamaan, että kaikki on hyvin, niin nämä vain oreilla ratsastavat tyypit napottaa keskellä hallia odottaen apua selkään nousussa. Itsehän oon tottunu siihen, että itse sinne on kavuttava, koska ei ole aikaa odotella jotakuta auttaan.

Sain kehuja koska olin itse onnistunut nousemaan selkään ja ratsastamaan ilman valvojaa.

Tammoja multa lähti taas perjantaina veks. Mitä hyppäävät niin hyvin, että ne viedään pois minulta liian nopeasti. Mua harmittaa välillä, kun olis kiva tietää mihin ne ehottomasti parhaat päätyy vielä tässä elämässä. Tuskimpa ne käyttää kaulapantoja täältä lähdettyään uusiin koteihin. Mutta pliis joku tulkaa ja ostakaa 416 tai 259!! 

Ei oo vieläkään mun free jumpit saapuneet! Vasen nilkka näyttää siltä niinkuin olisin jääny johonki ansaan jumiin.. Aivan hiertyny ja sukka veressä joka päivä päivän päätteeksi. Köningsin saappaat ei siis ole parhaat kengät ainakaan tällaiseen käyttöön. Ostakaa muutenki joku ne pois, koska ne on mulle ihan liian leveät. Oon varmaan ihan fiiliksissä ja viis kertaa tehokkaampi kun saan ne uudet kengät.

Tehokkuudesta puheen ollen. Mulla oli eri groomi tällä viikolla ja kiehuin raivosta, kun ehdin mennä vain max.10 hevosta päivässä. Sama kun ei olis ollu auttajaa ollenkaan. Onneks se oli tilapäinen ratkasu, koska ihmisiä on ollu lomilla. Ensi viikolla taas melko hösseliä. Seinällä nimittäin on 19 hevosta mun nimen alla. Gregor on kyllä niin duracell groomi, että helposti menee ainakin se 14 konia päivässä.

Mulla saattais olla kuvia joistain partyista, niin saatte seuraavaan postiin kuviakin jopa! 

Amijamin superdieetti

Hei te kaikki lukijat, jotka olette joskus koittaneet jotain dieettiä!

Haluan jakaa teille tavan kuinka ite oon kuukaudessa laihtunu yhen vaatekoon verran.

Aamuisin: polje töihin ja ratsasta yksi hevonen. Aamupalaksi n.puoli litraa kahvia.

Seuraavaksi iso vaihde silmään ja yritä ehtiä ratsastaa 6-7 pherdeä ennen kun kello lyö 12.

Päivällä: polje taas vähän pyörällä, että pääset syömään lounasta (lue: vetämään ähkyt)

Yleensä ruokana jotain erittäin raskasta, kuten perunaa ja lihaa kaikissa muodoissa. Toki pitää mättää sämpylää siinä sivussa ja jälkkäriksi jos on, niin vanukasta.

Polje takasin töihin.

Iltapäivä: ratsasta 6-7 hevosta ja lopuksi viimeisen puoli tuntia lakaise tehokkaasti (tehokkaan näköisesti). Kädet on melko spagettia monesti sillon. Vinttaa taas pyörällä kotiin.

Ilta: n.3krt viikossa ajele vielä pyörällä kylille. Kun et sitten keksi mitään parempaa tekemistä, niin SYÖ.

Yleensä lämppäreitä kermajuustolla, kinkulla tai kanalla, paprikalla tai ananaksella. Nektariineja, kiiviä, banaania kera jogurtin. Valkoista suklaata menee kevyesti pari riviä. Sipsejä ja keksejä vähän väliä kun istut keittiössä juttelemassa. Ja muistakaa syödä jäätelöä ainakin sen puoli litraa päivässä! 

Ja vodkassahan ei ole kaloreita.

Oivalluksia

Kiitos Hööksin kengät näistä upeista vuosista, jotka kuljimme yhdessä niin ratsastaessa kuin kakkaa lapioidessa. Ei mutta mitä mää höpötän? Nehän kesti vaan kaks ja puoli viikkoa!! Edelliset, joista maksoin 129e, kesti 8-vuotta eikä ne ikinä satuttaneet mua ja tehneet rakkoa jalkaan..
Äitini on joskus sanonut, että kannattaa ostaa kerralla hyvänlaatuiset, niin kestävät sitten kauemmin. 
Nyt ainakin aion toimia äitin oppien mukaan. Muutenkin musta alkoi vähän tuntua, että se palkka joka on aika pienoinen verrattuna työn määrään, on sellainen tarvikeraha kerran kuussa. Ostat kaiken aina mikä on menny hajalle, niin ensi tilistä. 
Okei, onhan täällä halvempaa asua kun Suomessa. Ruoka on halpaa! Vaikkakin on muuten ikävä Välivainion supermarkettia ja suomalaisia raaka-aineita, joista tehä itelle ruokaa. Lämppärit on ollu aika hittituote mulla täällä. Vaihtelen vaan paahtiksen päälle täytteitä ja voila! Hanavettäki kaipaan. Varsinki sitä Pikkaralan raikasta lähdevettä.

Asiasta hevosiin yllättäen. Mää niin haluaisin lähettää 416:sen Sonjalle! Aivan huikee pieni tamma, joka hyppää ihan mitä ja minkä kokosta vain. Varmasti myös hyvä aikaratsastuskoni, kun on kompaktin kokonen ja iso laukka. No sehän hyppäs tänään niin hyvin, että se viiään pois multa viikonloppuna.
Ja tänään oli melko lennokasta menoa muutenkin, kun hypättiin hevosta toisen perään. Saskia avas tän päivän tippumistilastot ja Janek jatkoi tippumislistaa kahdella ilmalennolla. Sitten olinki vuorossa minä.
Hienosti niskoilleen alas pienen tuuletusrodeon jälkeen. Mikäs tässä ollessa, kun ihon pinta-alasta suurin osa alkaa olla vieolettisinimustaa eikä mitään kauniin ruskeaa ja tasaista väriä.
Onneksi on viikonloppu ja ei tarvi ratsastaa. Sitten voiski kyllä skipata sen maanantain kun kaikki konit on ihan hunningolla. 

Saapa nähä millaset pileet on huomenna tiedossa. Tänään ainakin nukkumaan ajoissa.
Gute nacht!

Amijami

Okei, Amanda on totaalisen unohdettu ja kaikki täällä nyt kutsuu mua Amijamiksi. Mulla menee täällä kyllä kivasti! Nyt on meidän siipi rakennuksesta täynnä, kun saatiin kaksi asukasta lisää. Eniten kuitenki oon jossain muualla tekemässä jotain muuta, kuin könöttämässä tässä keittiössä tietokoneella. Taidan jopa olla vähän puolalaistunut enemmän kuin saksalaistunut.

Viikonloppu meni kauniissa säässä rannalla ja illat pienissä bileissä. Huippua sanon minä, koska tanssiminen ja laulaminen on aika lailla samanlaista kansalaisuuksista riippumatta.

Maanantaina hirmu iso porukka lähti paint ballia pelaamaan tuohon ihan lähelle. Oliko vähän siistiä tykittää vaan ihan minne sattuu ja möyriä vaatteensa paskaseksi maakuopissa ja saadan keltasia täpliä kuoleman merkiksi. Yhteishenki pelas kaikilla ja pelien edetessä touhu kävi vaan hullummaksi.
Seuraavana päivänä vertailtiin mustelmia ja ruhjeita. Pahin itellä oli kun sain hirveen rakon jalkaan. Oon vaan ontunu töissä, kun kengät hiertää just pahiten siitä kohtaa. Kipu on tietenki suhteellista, mutta sanosin tällä hetkellä että kurva!

Huomenna tulee taas iso pomo katteleen hevosten hyppyjä. Mutta eipä se ollut niin pelottavaa viimeksikään.
Eilen sain taas sen tunteen, että miksi jaksan ratsastaa ne kaikkein kamalimmatkin joka päivä. 18 hevosesta YKSI on ihan ultimate yli muiden superhyppääjä tulevaisuuden tähti. Sit on niitä ihan kivoja.
Tykkään kytätä niitä Janekin papereita, joista näkee että kenen poikasia ne mun ratsastamat hevoset on.

Ääh tulipa katkonainen teksti, kun oon kirjottanu tätä monta päivää..
Ja oon astetta vaaleempi taasen! Kamala värjäystulos..

Oma koti kullan kallis

Jes vihdoin on uus oma koti! Tää on loistava, siis jos ei tykkää vaatia liikaa. Keittiöstä järvinäköala, mukava kämppis, isot sängyt, tarpeeksi säilytystilaa ja keittiöstä löytyy kaikki kamat ruuanlaittoon.

Netittömyys kylläkin iski samantien, kun tontille laskeuduttiin, mutta on tää "oma koti" sen arvonen.

Nyt kun sais sen pyörän vielä jostain. Tästä kestää kävellä töihin 15min aamulla ja aina pääsee jollain kyydillä kämpille, niinku yks päivä teaktorin lavalla. 

         Näkymä keittiöstä.

kävin jo kylillä lainapyörällä ostattelemassa itelleni nettiä ja pyörää. No mitähän vielä? Tyhmä ku oon, niin en tajunnu ettei mulla ole yhteistä kieltä asioida kenenkään kanssa. Tähän väliin mahtuis miljoona kirosanaa, jotka jätän nyt näpyttelemättä. Olin nimittäin raivona. Menin Lidliin, ostin 12 jäätelöä ja poljin ainaki yhtä lujaa kottiin kun olis autolla menny. Kävinpä sitten viilentämässä tunteitani Saskian kanssa tuossa jorpakossa. Se on siis talviturkki näin ollen riisuttu. 

Hevosten osalta sujuu hyvin. 18 konia on listalla ja ehin tehä niistä 13 päivittäin. Omia on siis vaan 14, mutta Magic loukkas nilkkansa ja joutu saikulle. Oon antanu usealle tammalle jo nimen. On esimerkiksi Peikko, Leila, Minni, Lemppari, Mönkkäri, Lippe, Sticker, Froggy ja Rosalinda, jonka tunnette jo kun se on se jolta tipuin. Ollaan saatu sen kans jo sovittua se rodeo. Monella muullakin tammalla oli vaan vähän maanantaifiilikset. Näitähän ei ratsasteta viikonloppusin. 

Tahtoo olla aika lyhyt pinna joillakin, jos hevonen vempuloi tai on energinen tai touhuaa päällä or something. Heti se kaakki on bitch ja hyi että vihaan tätä. Mää vaan lässyttelen menemään mun tyttösille. Ja Gregor on kyllä ihan huippu groomi. Harmi kun ei oo kahta satulaa, niin se ehtis juoksuttaa mulle joitain välillä valmiiksi. Se, että juoksutetaan aina aluksi, voi kuulostaa tylsältä ja sitä se onkin välillä, mutta siinä yleensä näkee millä tuulella mikäkin tamma on.

Kivaa on! Tahon mun HelloKitty lakanat! 

     Siinäpä mun kämppikset poseeraa.

Bring it on!

Kaikki olis valmista huomiselle, kun iso jehu saapastelee halliin arvioimaan hevosten hyppyjä. Ollaan alkuviikosta hypätty vähän, sit menty koulua ja taas tänään hypätty vähän. Janek valkkaili sieltä muutamia poneja, jotka siis esitetään huomenna kuulemma hyppäämällä tolpat loppuun. 

Mää niin tahtoain eroon muutamasta tammukasta! Saako noin ees sanoa?

Ainiin, ja taas tipahin tänään. Froggy ihan vaan kompastu esteestä läpi juostuaan ja minä maistelin vähän juuri katseltua maneesinpohjaa. Nam.

Alko naurattaan, kun kaikissa rodeoissa pysyny tänään kyydissä, mutta yhen kompastumisen takia pitää sitte tippua. Aina kun joku kaakki alkaa keulimaan, niin mulla soi päässä se "I don't care, I love it", enkä tosiaan tiiä miksi.

Nyt on kymmenes aamu putkeen, että oon heränny kuudelta, niin pikkuhiljaa tuntuu siltä että vois nukkua yhtenä aamuna pitempään. Viikonlopuksi luvattu hyvää keliä, mutta pakko somehow hankkia netti ja pyörä lauantaina. Jos löytäis jostain tulkin, jolla olis kans vapaa viikonloppu. Nämä pakolliset tehtyäni makaan tuossa biitsillä liikahtamatta loppuvapaat.

Eka pitää keskittyä huomisen näyttöihin, jotka menee kuulemma pitkälle ylitöiksi, ja sitten vasta huokasta. Täällä oli tänäänki niin lämmin, että Janek käski lopettaa ratsastamisen kolmelta, kun mut haettiin kylille muuttamaan mua Saksalaiseksi. Jipii! Nyt on uusi kotiosoite, että lähetelkää vaan kaikkea kivaa mulle. On myös allekirjoitettu työsoppari ja oon nykyään vakuutettu. Kaks kertaa ehdin tippua ei-vakuutettuna, niin saapa nähä kuinka nopeaa tulee käyttöä sille.

Jäätelön ja nektariinien voimalla eteenpäin! Ps. ruoka oon hyvää.

Leikistä työksi!

Huippua kyllä ajatella, että mulle maksetaan siitä, mitä ennen pidimme leikkinä.

Viikonloppuhommiin kuuluu orien irtojuoksutus ja se on erittäin siistiä. Mielessäni valitsen niistä niitä tulevia huippuhevosia, tai niitä, jotka jää jollekin aluetasolle.

Osaahan ne olla kyllä totaaliaaseja osa. Sai muutaman sieluelämää tulkita hanakammin, kun joka kierroksella yrittivät samassa kulmassa hypätä seinälle ja liueta paikalta. Yksi jopa oppi aukaisemaan maneesin oven, joten sille jouduttiin pyytämään vielä yksi ihminen apuun portsariksi.

Oreja osaa kyllä kunnioittaa, mutten siltikään sanoisi pelkääväni vielä yhtäkään. Aamuisin kuitenkin tulee nähtyä ne siinä kaikessa leppoisuudessaan, mitä ne parhaimmillaan osaavat olla.

http://m.youtube.com/#/watch?v=hBHXKyJ3_FA&desktop_uri=%2Fwatch%3Fv%3DhBHXKyJ3_FA

Chacco Blue. Tuon vauvoilla oon ratsastanu. Kelpais, jos ne olisivat jo noin hyviä.

    Parempi olla hyvä, jos on huippu isukki! Stakkato.

Menee kyllä välillä vähän yli, kun se totaalinen perehdytys näihin hommiin oli mitä oli. Ensin sanotaan, että tee näin eikä noin, mutta sitten itse tekevät juuri toisin. Sanontahan kuuluu: "Älä tee niinkuin minä teen, vaan tee niinkuin minä sanon."(muistaakseni Iidan suusta kuullut tuon usein.) Jep, näin aion toimia. 

Eilen kävimme Finan kanssa kävellen katsastamassa sitä todennäköistä asuinaluettamme ja istumassa iltaa jo näiden tutuksi tulleiden ihmisten kanssa. Kivaa vaihtelua tälle hotellissa lojumiselle. Haluaisimme ehdottomasti olla kämppiksiä Finan kanssa, jos vain millään sopisi toivoa Dirkiltä sellaista. Kämpälle olisi niin paljon mukavampi aina mennä, kun tietää ja tuntee ihmisen kenen kanssa huonetta jakaa. 

Fina on siis oikealta nimeltään Josefina ja kotoisin Stuttgartista. Hän puhuu erittäin hyvää englantia, koska on ollut maailmanvalloituksessa jo Floridassa sekä Irlannissa. Opinpa häneltä jo eilen muutamia lauseita ja sanoja Saksaakin! Haluan tosissaan oppia ainakin ymmärtämään saksaa, jos en jopa kommunikoimaan välttävästi. 

Keskiviikkoon asti vielä hotellielämää. Huoh.

Äiti lähetä mulle omat lakanat! Ja pyörän tahdon täältä hankkia hetinyt!!