Kuitenkin, oli ihan superkivaa. Pöyräily koitui ehkä hieman kohtalokkaaksi pimeässä ilman valoja, mutta jääpähän muisto polveen siitäkin illasta.
Nyt oon lähdössä lääkäriin tarkistukseen josko sitä vois huomenna palata töihin.
Saa nähä mikä se on meininki viikon poissaolon jälkeen. Tai oonhan mää siellä käyny kääntymässä mokkapalojen ja pannukakun kanssa, mutta se ei oo sama asia. Ette ehkä usko kuinkan tylsää voi sairaslomalla ollakaan. Leipominen on ehkä pelastanut mut kuolemasta tylsyyteen. Ja oon kokannu Pavelille lounasta. Oli huippua herätä sunnuntaina, kun Pavel tuli vaan ilmottaan, että ruoka on valmis tunnin päästä. Nam. Plus se oli vakoillu, mikä on mun lempi jäätelöä täällä, ja sitä olikin sit jälkkäriksi!


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti